Suomi on edelläkävijä omaehtoisen liikunnan ja kulttuurin tukemisessa – kolmannes työikäisestä väestöstä on etujemme piirissä

conv_2008_KULTTUURISETELI _VOUCHER_FRONTSIDE.inddSmartum on vuonna 1995 perustettu suomalainen perheyritys. Olemme alamme edelläkävijä; kehitimme ensimmäisenä maailmassa Liikuntasetelin ja ensimmäisenä Suomessa Kulttuurisetelin sekä toimme markkinoille liikunta- ja kulttuurietujen maksukortin. Kehittämämme Smartum Palveluseteli oli ensimmäinen sähköinen ratkaisu kuntien palvelusetelitoiminnan järjestämiseen. Sähköinen palveluseteliratkaisumme on nykyään käytössä yli 40 kunnassa, joiden alueella asuu yli miljoona ihmistä. Viime vuodesta alkaen tuoteperheeseemme on kuulunut myös Smartum Lounas.

Asiakkainamme on yli 12 000 Suomessa toimivaa työnantajaa, joiden palveluksessa on noin miljoona työntekijää. Tämä tarkoittaa, että kolmannes työikäisestä väestöstä on Smartum-etujen piirissä. Kun työnantajat ja työntekijät käyttävät palveluitamme, tuetaan samalla suomalaista työtä niissä lähes 10 000 yrityksessä, jotka vastaanottavat Smartum-maksuvälineitä.

Suomesta on tullut edelläkävijä omaehtoisen liikunnan ja kulttuurin tukemisessa – liikunta- ja kulttuuriedusta on tullut lähes itsestään selvä osa työhyvinvointiin panostavan työnantajan työkalupakkia. Vuosien kuluessa työnantajat ovat tarjonneet henkilöstölleen jo lähes 70 miljoonaa Smartum-seteliä.

 Maailman ensimmäinen liikuntaan kohdennettu maksuväline syntyi
Suomessa 20 vuotta sitten

Harva uskoi 1990-luvun puolivälissä, että työsuhde-etuna tarjottavasta, työntekijöiden hyvinvointia edistävästä Liikuntasetelistä tulee menestys. Smartum Oy:n perustajat Jarmo Hyökyvaara ja Jorma Hyökyvaara jaksoivat itse uskoa ideaansa. He oivalsivat, että työkyky ja hyvinvointi nousevat sekä pienten että suurten yritysten tavoittelemaksi kilpailutekijäksi. Idean vieminen käytäntöön vaati kuitenkin rautaista tahtoa, turnauskestävyyttä ja tarkkaa korvaa.

Työsuhde-edun järjestäminen kaikkia tyydyttävällä tavalla osoittautui isoksi haasteeksi. Ratkaisuna tähän ongelmaan smartumilaiset kehittivät kohdennetun työsuhde-edun, Liikuntasetelin. Idean taakse oli kuitenkin houkuteltava sekä työnantaja, työntekijä että liikuntapaikkojen omistajat.

Smartum-nettikuva_kuva-02-perustajat-ja-seteliSmartumin strategiana oli jalkautua sinne, missä asiakkaatkin toimivat. Smartumilaiset kävivät ”ovi ovelta -periaatteella” läpi liikuntapaikkoja ja työnantajia ympäri Suomen. Kuntosaliyrittäjän kokemuksella Jarmo Hyökyvaara tiesi, että yksi liikuntapaikka ei pysty täyttämään edes yhden työnantajan toiveita. Yksi työntekijä haluaa jumpata, toinen käydä kuntosalilla ja kolmas kokeilla kiipeilyä, vieläpä mieluummin lähellä kotia. Toisaalta monen erillisen liikuntapaikkasopimuksen hallinnointi on työnantajalle kallista ja vaivalloista.

Odotusten mukaisesti työnantajat pitivät Liikuntaseteliä hyvänä ideana, sillä se ratkaisi kertaheitolla liikuntaharrastuksen järjestämisen ongelmat. Liikuntapaikkojen omistajat puolestaan olivat tottuneet luomaan itse kontakteja potentiaalisiin isoihin asiakkaisiin. He oivalsivat vähitellen, että Liikuntasetelin avulla heillä oli mahdollisuus keskittyä omaan vahvuusalueeseensa, kuluttaja-asiakkaaseen.

Smartum-nettikuva_kuva-03-ihmiset Sitkeyttä, sinnikkyyttä ja rohkeutta

Liikuntasetelin käyttö yleistyi 2000-luvun vaihteessa työnantajien keskuudessa, ja verottajakin kiinnostui toiminnasta. Se tulkitsi tämän liikuntaharrastuksen järjestämistavan työntekijälle verolliseksi työsuhde-eduksi. Koska yhteistä ratkaisua ei löytynyt, Smartum kääntyi eduskunnan puoleen. Sitkeä yhteydenpito poliittisiin päättäjiin ja viranomaisiin palkittiin tuloverolain muutoksella. Liikuntaseteli säädettiin verovapaaksi työsuhde-eduksi vuoden 2004 alusta lähtien.

Liikuntasetelin suosion myötä heräsi ajatus, miksei työnantaja voisi tukea samalla tavoin myös kulttuurin harrastamista ja näin työntekijöiden henkistä hyvinvointia. Tuloksena oli Kulttuuriseteli, jonka Smartum lanseerasi helmikuussa 2005. Veroviranomainen otti kuitenkin pian kantaa ja määritteli edun veronalaiseksi tuloksi. Alkoi jälleen sinnikäs yhteydenpito poliittisiin tahoihin ja asia saikin kannatusta yli puoluerajojen. Pitkä työ palkittiin joulukuussa 2008, kun eduskunta vahvisti kulttuurisetelin verovapauden. Samalla kulttuurisetelistä tuli ns. yhdistelmäseteli sekä kulttuuri- että liikuntapalveluiden maksamiseen. Vuoden 2011 alusta eteenpäin Kulttuuriseteli on tunnettu nimellä Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteli..

Maailman kehittyessä sähköisempään suuntaan, myös Smartum alkoi kehittää setelin rinnalle sähköistä maksutapaa. Vuonna 2009 esittelimme Smartum Saldo -kortin, jonka avulla työnantaja hallinnoi etujen tarjoamista sähköisesti.

Vuonna 2014 toimme markkinoille kotimaisen vaihtoehdon lounasedun tarjoamiselle. Smartum Lounas on saatavilla sekä seteleinä että sähköisenä Smartum Lounassaldona.

Smartum-nettikuva_kuva-03-ihmiset-PSTyösuhde-eduista palveluseteliin

Kun pohja toimivalle järjestelmälle oli luotu, heräsi ajatus hyödyntää järjestelmää myös kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Vuonna 2007 alkoi kehitystyö kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Tuloksena oli kustannustehokas ja yksinkertainen ratkaisu palvelusetelikokonaisuuden järjestämiseksi.

Ratkaisussa Smartum toimii kunnan, palveluntuottajan ja asiakkaan välisenä maksuoperaattorina. Laki palvelusetelistä astui voimaan 1.8.2009, jonka jälkeen Smartum palveluseteli on otettu käyttöön jo kymmenissä kunnissa.

Aluksi Palveluseteli toimi perinteisen setelin muodossa. Nykyään Smartum Palveluseteli on kokonaan sähköinen palvelu.

Smartum jatkaa avoimena ja sinnikkäänä tutkimus- ja kehitysmatkaansa suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

www.smartum.fi