Lapsiperheiden puolella vuodesta 1952

Helsingin olympiavuosi 1952 toi suomalaisten nenän eteen lukuisan joukon aivan uudenlaisia elintarvikkeita. Silloin alkoi myös uusi aika – tai ehkä voidaan sanoa, että nyky-Suomi alkoi syntyä. Erityisesti naisten työelämään siirtyminen asetti uusia vaatimuksia ruoalle. Siksi vuonna 1952 perustettiin Piltti.

Piltti lastenruoat on alusta asti kehitetty vastaamaan pienten lasten vaativia ravitsemuksellisia tarpeita. Lastenruoan valmistuksessa käytetään vain parhaita raaka-aineita, joita koskevat tarkat laatuvaatimukset.

Maun takaa Makuraati

Myös Piltin tuotekehitys tehdään Suomessa ja uusia Piltti-ruokia kehitettäessä tärkein ohjenuora on aina ollut oikea, tasapainoinen ravitsemus hyvästä mausta tinkimättä. Piltti tekee myös yhteistyötä johtavien kotimaisten ravitsemustutkijoiden ja lastenlääkäreiden kanssa.

Ja vaikka me aikuiset päätämmekin, että ruoka on terveellistä, lapset viime kädessä kertovat, maistuuko ruoka hyvälle. Siksi Piltin tuotekehityksen tukena uusia ateria-, hedelmä- ja marjasoseita maistelee myös suomalaisista lapsiperheistä koostuva Piltti Makuraati, joka antaa lahjomatonta palautetta tuotteidemme mausta sekä ideoi ihan uudenlaisiakin raaka-aineyhdistelmiä. Makuraadin toiveesta Piltin juhlavuoden tuotteeksi vuonna 2012 valmistettiin muuten klassikkoruoka Makaronilaatikko.

Raaka-aineet ovat A ja O

Piltti-purkin kannessa olevan koodin avulla raaka-aineiden tuottajat voidaan jäljittää jopa tilan ja pellon tarkkuudella.

Lastenruoan valmistuksessa käytetään vain parhaita raaka-aineita, joita koskevat tarkat laatuvaatimukset. Piltti-lastenruokasarja tehdään suomalaisista raaka-aineista niin pitkälle kuin se on mahdollista. Piltin sopimusviljelytilat Suomessa tuottavat muun muassa porkkanaa, perunaa ja hernettä.

Sopimustilaviljelijät sitoutuvat tiukkoihin tuotantonormeihin. Lannoitteiden käyttö on rajattu alhaisen nitraattipitoisuuden ja riittävän aikaisen sadonkorjuun varmistamiseksi. Rikkakasvi-, kasvitauti- ja hyönteistorjunta-aineita saa käyttää vain murto-osan normaaliviljelyyn verrattuna.

Lisäksi viljelijät sitoutuvat noudattamaan viljelykiertoa: esimerkiksi porkkanaa viljellään korkeintaan joka neljäntenä vuotena samalla peltolohkolla.

www.pilttipiiri.fi